Osa 3 - London

 

 

                         Kadoksissa

 

 

Tätä osaa tehdessä tuli yks hitonmoinen bugi ja siksi nyt Londonit on yhden vuodenajan jäljessä muissa. ``Koska toisella puolella Edmontonia on toinen vuoden-aika´´ Tässä osassa on melkein kaksi vuoden-aikaa ,mutta kuvia on kuitenkin 100. Osan pariin sitten :   musiikki

 

Tässä on sitten se kartano. Olen itse tehnyt 60 % tästä kartanosta. Huomatkaahan tuo auto. Sen takia minulle bugi tulikin :S

Vili uhkaili Jenniferiä ,että tiputtaisi Jamesin. "Tiputanko tän lapsesi? Minähän en tarvitse vieraita lapsiani kartanooni" Vili tokaisi. "Et ja tämä on meidän kartanomme" huomautti Jennifer. Sitten James alkoi vimmatusti rimpuilla Vilin sylissä.

Vili heitti tämän maahan ,mutta Jennifer sai juuri oikeaan aikaan Jamesin kiinni. Vili vain nauroi ja tokaisi : "Hyvät refleksit."

Jennifer vei seuraavana päivänä Jamesin kakun eteen. "Kasva hyvä orja!" kiljahti Vili.

Jennifer päätti olla välittämättä Vilistä ja päätti auttaa Jamesia puhaltamaan kynttilänsä.

Tämmöinen taapero Jamesista kasvoi. Perinyt enemmän Kreivin geenejä :S

Pieni muodonmuutos.

Kartanon pohjapiirustus. Alakerta. Voi anteeksi noi ruudut!

Kartanon yläkerta.

Vilin päivät kuluivat halveksimalla Jamesia. "Tyliin. Luokaa" pyysi pieni James. "Orjat eivät pääse näin arvokkaiden ihmisten syliin" loukkasi Vili.

Jenniferin rakas harrastus oli yksin kortin peluu. Se aina innostutti Jenniferiä elämään.

Jamesin synttärikakku otettiin jääkaapista ja sitä alettiin vasta syömään viikko Jamesin synttäreiden jälkeen. Kummalliset tavat..

Jennifer vain siivosi ja siivosi. "Nopeammin. Nopeammin. Ei ole koko päivää aikaa" Vili käski.

Raskaana oleva nainen tarvitsee myös lepoa. Sitä ei Vli huomannut. Usein Jennifer tuli tänne nukkumaan sillä Vili kähmi ja ahdisteli häntä liikaa heidän makuhuoneessaan.

Vilin rakas harrastus oli biljardin peluu.  James usein seurasi hänen peliänsä kiinostuneena.

Jamesille tuli nälkä ja hän alkoi kerjäämään maitoa. James häiritsi Viliä niin ,että Vili löi väärin. Tästä pienestä asiasta tämä mies suuttui valtavasti..

"Saat vasta maitoa ,kun olen pelannut loppuun" karjui Vili ja läpsäisi Jamesia päähän. Tästä James alkoi itkemään.

Vili jätti itkevän Jamesin yläkertaan ja raiskasi nukkuvan Jenniferin.

Jennifer heräsi koviin otteisiin ja hyppäsi heti sängystään. "Paskapää. Tajuatko olla raiskaamatta minua? Lapsemme voi kuolla noin koviin otteisiin" Jennifer huomautti vihaisena. Vili vain hymähti.

Vili ei halunnut olla lihava-isä joten hän päätti laihduttaa hiukan.

"Sängyssäkin olen paljon notkeampi jos olen hiukan laihempi" tuumasi Vili js alkoi punnertamaan.

Kuukautta myöhemmin Jennifer oli viimeistä kuuta raskaana. "Voinko mennä sairaalaan? En halua synnyttää kotona." anoi Jennifer.  "Sinähän voi karata Pysyt täällä kotona ja sillä selvä." käski Vili.

Päivät menivät ja Jenniferiä kysyttiin puhelimessa. Vili vain sulki aina luurin ja sanoi ,että he soittivat väärään numeroon.

Jennifer odotti ,että Vili nukahtaisi.

Kun Vili oli nukahtanut. Jennifer laittoi vaatteet päällensä ja päätti ajaa sairaalaan. (Kun Jennifer ajoi muuaalle niin mulla tuli semmoinen bugi ,ettei Jennifer voi palata. Jouduin lopuksi muuttamaan kotraan pois täältä paikasta ja siksi tuli 2-vuoden-aikaa tähän osaan)

Aamulla Vili etsi Jenniferiä ympäri taloa. Välillä Vili erehtyi peilaamaan.

Sairaalasta soitettiin päivällä. "Haloo" sanoi Vili ,kun vastasi puhelimeen. Vili puhui minuutin puhelimessa ,kunnes hänelle kerrottiin suru-uutinen : Heidän autonsa oli löytynyt järven pohjalta. Raskaana oleva Jennifer ja James olivat näköjään hukkuneet.

Vili haki lohtua ja soitti kylään yhden hänen huoristaan. Vili oli tolaltaan siitä ,että hänen tuleva lapsensa oli kuollut Jenniferin tyhmyyden takia.

He eivät olleet nähneet vuoteen Jenniferin takia. Kipinä alkoi heti palamaan.

Vili ja hänen huoransa Meri alkoivat heti suutelemaan innokkaasti.

ja sitten muhinoimaan..

Vili sai taivuteltua myös Merin asumaan kanssaan. Voi Meri mitä meni tekemään! ;O

James oli vasta kolme-vuotias ,mutta tiesi että mihin Vili pystyisi. James piileskeli ympäri taloa ,kun muut luulivat hänen kuolleen. James ei tiennyt ,että mitä hänen äidilleen tapahtui ,mutta hän pelkäsi suunattomasti Viliä muutenkin ja siksi piileskeli.

Vaatekaapissa Vili ja Meri pelehtivät. Niinkuin ennenvanhaan..

Meri sai myös kokea pienen muodonmuutoksen.

Meri ja Vili eivät voineet pysyä hetkeäkään erossa toisistaan.

He eivät tienneet mitään yläkerrassa asuvasta Jamesista.

Jamesin viikot kuluivat yläkerrassa äitiä odotelleen. Välillä hän kävi jääkaapissa napostelemassa jotain yöllä. "Kasvaisinpa isoksi pojaksi." James haaveili ja seuraili kaloja.

Vili oli tyytyväinen elämäänsä. Meri oli hänen kanssaan vapaaehtoisesti toisin kuin kadonnut tai kuollut Jennifer.

Merikin usein jäi ihastelemaan kantaäidin Jenniferin maalausta. Merillä ei ollut aavistustakaan Vilin touhuista.

Meri oksenteli usein. "Toivotaan ,että tämän on vain pahoinvointi" Meri toivoi.

Meri oli erittäin heikko ja nukkui aina pitkään väsymyksestään. Vili taas ei saanut kunnolla unta. Vili mietti tuskissaan  yli vuosi sitten tapahtunutta päivää ,kun hän tappoi Kreivi Londonin.

Meri taas oli rakastunut Viliin ja haaveili hänestä joka paikassa.

Haaveilut jäivät aina lyhyeksi ,kun hän juoksi vessaan oksentamaan.

Merikin rakasti kortinpeluuta. "Taidanko olla raskaana?" hän mietti pelatessaan korttia.

Taas hän juoksi vessaan oksentamaan. Vilikin alkoi epäillä ,että Meri olisi raskaana.

Vili tuli vessaan katsomaan oksentavaa Meriä. "Rakas taidatko olla raskaana?" toivekas Vili kysyi ,sillä hän halusi perijän taloon. "Een tiedä" Meri sanoi ja jatkoi oksentamista.

Sen jälkeen hän sai luvan siivota vessan-pytyn. Itsepä meni oksentelamaan sen täyteen..

Meri kuuli päivisin kolinaa. Hän arveli sen olevan naapurin kissa ,mutta väärässä oli.

James oli nimittäin hakemassa ruokaa itsellensä.

James haisi ihan hirveälle ja hän haaveili suihkusta.

Kaksi vuotta myöhemmin. James oli nääntynyt ja kuihtunut 7-vuotias poika. James kävi öisin suihkussa hiljaa ,etteivät muut heränneet.

Meri oli saanut keskenmenon ja viellä kerran keskenmenon. Nyt hän oli kolmatta kertaa raskaana. Meri oli niin onnellinen ,hän ei ollut viellä koskaan edennyt tähän vaiheeseen.

"Vili olen nyt raskaana." Meri sanoi. "Toivottavasti nyt et saa keskenmenoa tai minä saan raivokohtauksen ja pahanlaatuisen sellaisenkin" Vili huomautti.

Merin rakkaus Viliin oli hiipunut viimeisen vuoden sisällä ,kun hän oli nähnyt Vilin oikean luonteen.

Öisin Meri ei saanut kunnolla nukuttua. Sillä joku kolisteli talossa.

Jameshan se oli. James nautti hyvästä hyytelöstä.

Häntä alkoi itkettämään kun katsoi äitinsä kuvaa. Hän oli kuullut ohimennen vuosi sitten ,että hänen äitinsä oli luultavasti kuollut.

Meri oli kuullut nyyhkyttämistä. Mutta se oli loppunut tunti sitten.

Meri mietti hetken ja päätti katsoa talon läpikotaisin. Hän herätti unisen Vilinkin. "Kello on vasta 5.04. Voitaisko nukkua?" Vili pyysi. "Ei voida täällä on murtovarkaita" pelokas Meri sanoi hiljaa.

He saapuivat olohuoneeseen. James oli nukkunut sohvalla tunnin ,eikä voinut nyt hyvin karata. "Tuo poika on metelöinyt täällä kaksi vuotta. Vasta nytten huomasin hänet" Meri sanoi Vilille. "Tiedän tuo lapsen. Hänhän on Jennifer poika. Hän ei ollut siis mukana autossa ja on asunut täällä kaiket ajat!" järkyttynyt Vili sanoi huomattuaan asian laidan.

"Tuo poika pääsi livistämään käsistäni ,mutta nyt hänen on kuoltava hänen äitinsä tyhmyyden takia." Vili sanoi päättäisesti. "Vai kuolla?! Tuo lapsi on syytön kaikkeen. Anna hänen olla" käski Meri. Sitten he alkoivat kinastelaan.

Vili käski Merin syömään. Kun James oli herännyt hän järkyttyi. "Apuuva Katrii missä oleet?! Tuu auttaa minua" James kiljui ,kun huomasi Vilin. Katri oli ainoa kenet hän viellä muisti.

"Meri tule tänne poika on herännyt!" komensi Vili. James oli täysin shokissa. "Sinun aikasi on koittanut" sanoi Vili kylmästi Jamesille. "Sinä tapoit minun isäni! Äitini kertoi minulle ,kun olin pieni." itkuinen James karjui Vilille.

"Nyt on myös sinun vuorosi kuolla" Vili sanoi ja esti Jamesin pakenemisen. Meri oli saapunut olohuoneeseen ja huomasi keskustelun. "Vili lopeta senkin sika!" karjui vihainen Meri.

Meri vei Vilin huomion ,että James ehtisi pakenemaan.

"Kiitos" James huikkasi Merille ennekuin juoksi ulos. Vili juoksi Jamesin perään kuin mikäkin metsästäjä.

"Sinut olisi pitänyt tappaa aikoja sitten" ajatteli vihainen Vili.

"Sinä et pääse pakoon minulta. Et koskaan!" karjui Vili bussissa olevalle Jamesille.

"Tule takaisin. Tule takaisin!! Minä viellä sinulle näytän!"  Vili karjui kovaa ja juoksi bussin perään.

Bussikuski oli lopulta heittänyt Jamesin bussista pois. James käveli noin sata metriä ,kunnes huomasi aution talon. Taloa myytiin para-aikaa ,mutta se maksoi noin 100 000 ,eikä kukaan halunnut ostaa noin kallista taloa. Talonhan pitäisi olla paljon rikkaampi ,että olisi sadan tuhannen arvoinen. James huomasi tämän talon ja päätti asua siinä vähän aikaan.

James rakasti uimista ja pihalla oli upea uima-allas. "Tämä on joka lapsen paratiisi" unelmoi James.

Kaksi vuotta sitten : Yö oli pimeä ja Jennifer ajoi autonsa vahingossa jokeen. Jennifer pääsi irtautumaan turvavöistä ,mutta auto taas oli mennetty. Aamuyöllä Jennifer synnytti tyttölapsen. Shokista sekaisin Jennifer oli pyörtynyt maahan ja lyönyt päänsä kovalle kivelle.

Herättyään Jennifer oli menettänyt muistinsa. "Kuka minä olen? Kuka tuo lapsi on?" kysyi Jennifer itseltään hämmissään.

Huomattuaan ,että hänellä oli jälkiä synnyttämisestä hän otti tyttölapsensa syliin. "Tämä taitaa olla siis lapseni. Synnytin hänet siis hänet noin pari tuntia sitten. Mutta miten tulin raskaaksi? Olikohan minulle uskollinen ja rakastettu aviomies?" Jennifer kyseli itseltään todella järkyttyneenä.

"Taidan mennä pyytämään apua" Jennifer tokaisi. Tunti hänen lähtönsä jälkeen tulivat paikalle ambulanssit ja poliisit.

Vuosi myöhemmin Jennifer mietti tuskissaan muistojansa. Hän oli käynyt sairaalassa. Kukaan ei osannut auttaa häntä ja hänelle oli sanottu ,että hänet oli julistettu kuolleeksi. Jennifer oli käskenyt lääkärien olevan vaiti ja halusi ,että he eivät kerro kenellekään ,että Jennifer kävi sairaalassa. Jennifer halusi miettiä asiota rauhassa.

6 kuukautta myöhemmin. Jennifer oleskeli hotelleissa ja oli töissä tarjoilijana. Hän muisti joitain pätkiä. Nimittäin näitä : Kreivin kuolema ,  rivi-talo , synnyttämisen ja raiskauksen. "Näihin johtolangoihin siis pitää tyytyä" hän sanoi itsekseen.

"Kai se on jotain ,kuin ei mitään" Sitten Jennifer alkoi hyppimään narua ja halusi elää edes minuutin ajan huoletonta elämää.

Mutta sitten Jennifer kompatui naruun ja lensi päin rautasta auringonsuojaimen pylvästä. Naru irtosi siinä samassa hänen käsistään. Kipu oli valtava hänen päässään.

Jennifer kiljaisi kivusta. Kipu vain yltyi. Suuri kuhmu oli hänen päässään.

Nyt hän muisti kaiken! Vilin , Jamesin , Kaiken!

Jennifer oli järkyttynyt. Hänen täytyisi pelastaa James Vilin kynsistä!

Nykyaika. James kävi usein koulussa ja varasti toisten kirjoja ja vihkoja ,että hän oppisi paremmin.

Jennifer oli löytänyt Vilin osoitteen vasta 2 viikkoa sitten. Vililtä tuli järkyttävä uutinen : James oli kadonnut. Sen jälkeen Jennifer on käynnyt tekemässä Vilistä rikosilmoituksen korkeimpaan oikeuteen. Jennifer on myös yrittänyt epätoivoisesti löytää poikaansa. (Anteeksi ,mutta en millään muista tuon tytön nimeä..)

Päivisin hän soitteli tuttavapiirilleen ja kyseli Jamesia. Kukaan ei tiennyt mistään mitään.

Seuraavana päivänä yksi bussikuski oli soittanut hänelle ja sanoneensa ,että jätti Jamesin kaltaisen pojan yksin kadulle.

"Miten pieni poika pärjäisikään yli kaksi viikkoa ulkona?" murtunut Jennifer ajatteli ja vajoi masennukseen.

Tunnin kuluttua Amanda soitti hänelle. Hän kertoi sittenkin tietävänsä Jamesista jotain. Nimittäin James kävi aina salaa Sethin koulussa. He sopivat ,että Seth johdattaisi heidät Jamesin luokse.

Seuraavana iltana he tapasivat. "Oletko varma ,että olet oikeassa?" Jennifer kysyi. "Joo luulisin." Amanda vastasi.

"Toivottavasti olet oikeassa ja saan  pitää rakasta poikaani taas sylissäni" sanoi kyynelehtivä Jennifer.

Seth oli päättänyt kysyä äitinsä toimesta Jamesilta ,että pääsisikö hän hänelle kylään. James oli niin yksinäinen ,että hänen puolestaan Seth saisi tulla. Pojat uivat uima-altaassa. "Sulla on tosi makee allas" innostunut Seth sanoi. Seth alkoi uimaan kellukkeilla ,mistä James alkoi pilkkaamaan häntä.

Pojat tulivat vihdoin uimasta ja Jennifer , tyttölapsi ja Amanda odottivat heitä sisällä. Jennifer ja James eivät voineet uskoa silmiään ,kun huomasivat toisensa.

"Äiti sinäkö todella olet siinä?" epäuskoinen James varmisti. "Kyllä äidin rakas. Olet suunattomasti kasvanut ,sitten viime kerran" kyynelehtivä Jennifer sai sanottua.

"Äiti olen kaivannut sinua niin." huusi James ja halasi rakasta äitiään. "Tietäisitpä ,kuinka paljon minä olen sinua kaivannut" Jennifer sanoi ja rutisti rakasta poikaansa.

"Äiti minä olen kaivannut sinua niin. Vili on hirveä piru. Onhan hän kuollut? Pahathan kuolee saduissa?" James varmisti. "Eihän ole kuollut. Mutta varmistan ,että hän joutuu todella pitkäksi ajaksi vankilaan" Jennifer sanoi. "Hänen täytyy kärsiä kaikki ,mitä hän on tehnyt meille!" James jatkoi ja alkoi itkemään. James ei voinutkaan käsittää miten paha voi yksi ihminen ollakkaan.

 

Tässä oli sitten 3-osan London perhe.Osa oli aika epäuskottava. Ensi-osa ilmestyy ehkä viikon tai kahden kuluttua ,kun aloitan uuden tarinan. Siiinä tarinassa on kauhua , draamaa ja jännitystä. (Toivoisin) Haluankuulla teiltä ,että alkaisitteko seuraamaan sitä. Se on sitten viimeinen sims 2 tarinani.

Muistakaa piristää minua kommentoimalla :)